Lonkkakipu – tutkiminen, hoito ja kuntoutus Seinäjoella
Lonkkakipu on yleinen vaiva, jota voi esiintyä kaikenikäisillä. Kipu voi tuntua nivusessa, lonkan ulkosivulla, pakarassa tai reiden alueella. Oireet voivat ilmetä esimerkiksi kävellessä, juostessa, urheillessa, istuessa tai kyljellään maatessa.
Lonkkakivun taustalla voi olla useita erilaisia syitä, eikä kipu välttämättä ole lähtöisin itse lonkkanivelestä. Oire voi liittyä esimerkiksi lihaksiin, jänteisiin, niveliin, hermostoon tai lannerangan alueelta heijastuvaan kipuun.
Vastaanotollani Seinäjoella tutkin lonkkakivun mahdollisia aiheuttajia ja suunnittelen tilanteeseesi sopivan hoidon ja kuntoutuksen.
Mistä lonkkakipu voi johtua?
Lonkan ulkosivun kipu – gluteaalitendinopatia
Lonkan ulkosivulla tuntuva kipu voi liittyä pakaralihasten, erityisesti gluteus mediuksen ja minimuksen, jänteiden kiputilaan. Tätä kutsutaan gluteaalitendinopatiaksi, ja se kuuluu lonkan ulkosivun kipuoireyhtymään (GTPS).
Tyypillisesti kipu tuntuu lonkan ulkosivun luisen ulokkeen kohdalla ja voi säteillä reiden ulkosivulle. Oire voi pahentua esimerkiksi kyljellään nukkuessa, portaita noustessa, kävellessä tai yhden jalan varassa seistessä.
Kuntoutuksessa keskeistä on lonkan alueen lihasvoiman kehittäminen ja jänteiden kuormituksen asteittainen lisääminen. Myös kipua provosoivien asentojen ja kuormituksen huomioiminen on tärkeää.
Lonkan nivelrikko
Lonkan nivelrikko on nivelruston ja muiden nivelrakenteiden muutoksiin liittyvä sairaus, joka voi aiheuttaa kipua ja liikerajoituksia.
Tyypillisiä oireita ovat nivusessa tai lonkan alueella tuntuva kipu, liikkeellelähtöjäykkyys sekä kävelyn ja arjen toimintojen vaikeutuminen. Lonkan liikkuvuus voi vähentyä erityisesti kiertosuunnissa.
Nivelrikon hoidossa painottuvat yksilöllinen liikunnallinen harjoittelu, lihasvoiman kehittäminen, kuormituksen sopiva annostelu sekä toimintakyvyn ylläpitäminen.
Tarvittaessa ohjaan asiakkaan lääkärin arvioon ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin.
Lonkan ahtausoireyhtymä (FAI)
Femoroasetabulaarinen pinneoireyhtymä eli FAI voi aiheuttaa erityisesti nivusalueelle paikantuvaa lonkkakipua. Oireita voi esiintyä esimerkiksi syvässä kyykyssä, lonkan voimakkaassa koukistuksessa, suunnanmuutoksissa tai urheilusuorituksissa.
Kipuun voi liittyä lonkan jäykkyyttä, liikerajoituksia tai napsumisen ja lukkiutumisen tunnetta.
FAI-oireyhtymän diagnosointi perustuu oireiden, kliinisten löydösten ja kuvantamisen kokonaisuuteen. Pelkkä lonkan rakenteellinen poikkeavuus ei välttämättä aiheuta oireita.
Kuntoutuksessa voidaan hyödyntää yksilöllistä lihasvoimaharjoittelua, liikkeiden ja kuormituksen mukauttamista sekä toimintakyvyn kehittämistä.
Lonkan alueen lihas- ja jännevammat
Lonkan ja lantion alueella sijaitsee useita lihaksia, jotka osallistuvat kävelyyn, juoksemiseen ja urheilusuorituksiin.
Lihasvammoja voi esiintyä esimerkiksi lonkankoukistajissa, lähentäjissä, pakaralihaksissa tai takareiden lihaksissa.
Äkilliseen lihasvammaan voi liittyä vihlaiseva kipu, paikallinen arkuus, voimantuoton heikkeneminen tai turvotus. Rasitusperäisissä oireissa kipu voi puolestaan kehittyä vähitellen kuormituksen seurauksena.
Kuntoutuksessa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste. Harjoittelua lisätään asteittain tavoitteena palauttaa lihasvoima, kuormituksensietokyky ja normaali liikkuminen.
Laajemmissa lihas- tai jännevammoissa voidaan tarvita lääkärin arviota ja kuvantamistutkimuksia.
Hermoperäinen lonkkakipu ja hermopinteet
Lonkan, pakaran ja reiden alueen kipu voi olla myös hermoperäistä.
Hermon ärsytykseen tai pinnetilaan voi liittyä polttavaa tai sähköiskumaista kipua, pistelyä, puutumista tai lihasheikkoutta.
Esimerkiksi reiden ulkosivun tuntohermon pinnetila eli meralgia paresthetica voi aiheuttaa puutumista ja polttavaa tunnetta reiden etu-ulkosivulla. Myös syvän pakara-alueen hermoärsytys voi aiheuttaa pakarasta alaraajaan säteileviä oireita.
Hermoperäisten oireiden tutkimuksessa arvioidaan tarvittaessa tuntoa, lihasvoimaa, refleksejä ja hermoston toimintaa. Hoito ja mahdollinen jatkotutkimusten tarve määräytyvät löydösten perusteella.
Lannerangasta tai muualta heijastuva lonkkakipu
Kaikki lonkan alueella tuntuva kipu ei ole peräisin lonkasta.
Esimerkiksi lannerangan hermojuuren ärsytys voi aiheuttaa pakaraan, lonkan alueelle tai alaraajaan säteilevää kipua. Myös muut selän ja lantion alueen rakenteet voivat liittyä oireiluun.
Tämän vuoksi lonkkakipua tutkittaessa voidaan arvioida lonkan lisäksi lannerangan ja lantion toimintaa sekä tarvittaessa alaraajojen neurologisia löydöksiä.
Tavoitteena on selvittää, mistä oireet mahdollisesti johtuvat, jotta hoito voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti.
Kaatumisesta tai tapaturmasta aiheutunut lonkkakipu
Lonkkakipu voi alkaa myös kaatumisen, törmäyksen tai muun tapaturman seurauksena.
Tapaturma voi aiheuttaa esimerkiksi ruhjeen, lihasvamman tai vakavammissa tilanteissa luunmurtuman.
Erityisesti iäkkäillä henkilöillä lonkkamurtuma voi syntyä jo tavallisen kaatumisen yhteydessä.
Jos tapaturman jälkeen lonkassa tuntuu voimakasta kipua, kävely tai painon varaaminen jalalle ei onnistu tai lonkkamurtumaa on syytä epäillä, tulee hakeutua viipymättä päivystykselliseen lääkärin arvioon. Myös lievemmältä vaikuttava kipu voi edellyttää tutkimuksia, jos murtumaepäily on olemassa.
Miten lonkkakipua tutkitaan osteopaatin vastaanotolla?
Lonkkakivun tutkiminen alkaa oireiden, niiden alkamisen ja mahdollisten taustatekijöiden kartoittamisella.
Kliinisessä tutkimuksessa voidaan arvioida esimerkiksi:
Lonkan aktiivista ja passiivista liikkuvuutta
Lonkan ja lantion alueen lihasvoimaa
Kävelyä, tasapainoa ja toiminnallisia liikkeitä
Lonkan ja ympäröivien kudosten kipuprovokaatiota
Lannerangan ja lantion alueen toimintaa
Alaraajojen neurologisia löydöksiä tarvittaessa
Tutkimusten avulla muodostetaan kokonaiskuva oireista ja arvioidaan, soveltuuko tilanne osteopaattiseen hoitoon ja kuntoutukseen vai tarvitaanko lääkärin arviota tai muita tutkimuksia.
Lonkkakivun hoito ja kuntoutus
Lonkkakivun hoito suunnitellaan yksilöllisesti tutkimuslöydösten ja asiakkaan tavoitteiden perusteella.
Tilanteen mukaan hoidossa voidaan hyödyntää terapeuttista harjoittelua, lihasvoiman kehittämistä, kuormituksen hallintaa, liikkumisen ohjausta sekä manuaalista terapiaa.
Erityisesti pitkittyneissä jänne- ja lihasperäisissä kiputiloissa aktiivinen harjoittelu ja asteittainen kuormituksen lisääminen ovat usein keskeinen osa kuntoutusta.
Tavoitteena on vähentää kivun aiheuttamaa haittaa, parantaa toimintakykyä sekä mahdollistaa palaaminen normaaliin arkeen, työhön tai liikuntaharrastuksiin.
Milloin lonkkakivun vuoksi kannattaa hakeutua vastaanotolle?
Lonkkakivun syytä kannattaa selvittää, jos kipu pitkittyy, toistuu tai haittaa liikkumista, työntekoa, nukkumista tai urheilua.
Vastaanotolle voi hakeutua myös silloin, kun oireen syy on epäselvä tai aiemmat omahoitokeinot eivät ole tuoneet riittävää helpotusta.
Voimakas tapaturman jälkeinen kipu, epäilty murtuma, kuumeeseen liittyvä voimakas lonkkakipu tai nopeasti etenevät neurologiset oireet edellyttävät kiireellistä lääkärin arviota.
Lonkkakivun tutkiminen ja kuntoutus Seinäjoella
Jos lonkka-, nivus- tai pakara-alueen kipu haittaa arkeasi tai liikkumistasi, voit varata ajan vastaanotolleni.
Vastaanotolla pyrimme selvittämään oireidesi mahdolliset syyt ja suunnittelemaan tilanteeseesi sopivat jatkotoimenpiteet.